Autonomian laskenta, Tanska

Gsike 16 kWh:n lattia-akun mitoitus monen päivän autonomiaan maalaistalossa, maatilalla tai sähköverkosta irti olevassa asunnossa

Tanskalainen opas monen päivän reservin laskemiseen: vuorokausikuorma, sallittu purkaussyvyys, aurinkopaneelien päivittäinen jälkilataus, rinnankytkettyjen yksiköiden määrä sekä tilanteet, joissa yksi 16,08 kWh:n kaappi riittää tai sitä kannattaa laajentaa.

Kun kiinteistö sijaitsee paikassa, jossa sähköverkko on heikko, kaukana tai ajoittain poissa käytöstä, kysymys ei ole vain siitä, jaksaako akkuvarasto toimia yhden illan, vaan siitä, kuinka monta vuorokautta se pystyy pitämään talon toiminnassa ilman verkkoa. Gsike FixWall 15.0 on lattialle asennettava LiFePO4-kaappi, jonka todellinen kapasiteetti on 314 Ah 51,2 V:n jännitteellä eli 16.076,8 Wh tai 16,08 kWh; etiketissä mainitut 300 Ah ja 15,36 kWh ovat kaupallisia merkintöjä. Tällä sivulla käydään läpi, miten tällaisen kaapin monen päivän autonomia lasketaan maalaistalossa, maatilalla, talousrakennuksessa tai vakituisesta sähköverkosta irti olevassa asunnossa.

Usean päivän autonomia eroaa tavallisesta iltareservistä, sillä energian on riitettävä useaksi vuorokaudeksi ilman verkosta lataamista. Siksi laskennassa tarvitaan kolme lukua, joita ei käytetä yksinkertaisessa varalaskelmassa: keskimääräinen vuorokausikulutus verkkokatkon aikana, sallittu reservi purkaussyvyyden jälkeen sekä omista aurinkopaneeleista tai lisätuotantoyksiköstä päivän aikana saatava energia. Ilman näitä kolmea lukua autonomia-aika on pikemminkin arvio kuin laskettu tulos.

Kaappi on pelkkä tasavirtayksikkö, jossa ei ole vaihtovirtalähtöä, Wi-Fi-yhteyttä eikä sovellusta. Se syöttää tasavirtaa erilliseen hybridi- tai off-grid-invertteriin, joka muuntaa virran laitteille sopivaksi vaihtovirraksi. Siksi invertterin hyötysuhde, käynnistysvirran hallinta ja latauksen ohjaus on otettava huomioon lopullisessa energiataseessa. Kennoihin varastoitu energia ei ole sama asia kuin talossa käytetty energia, joten laskennassa on seurattava energian kulkua kennosta laitteeseen.

Etäällä sijaitsevien kiinteistöjen asukkaat huomaavat usein, että talven lyhyet päivät, kosteus ja tuuli vähentävät paneelien tuotantoa samaan aikaan, kun pumppujen ja lämmityksen kuormitus kasvaa. Siksi pelkästään kesäpäivään perustuva autonomialaskelma voi antaa liian optimistisen kuvan. Tässä oppaassa lasketaan sekä leudon että kylmän kauden energiantarve, jotta akun kokoa ei määritetä vuoden parhaan viikon perusteella.

Autonomiapäivien määrä, laskelma perustuu

  1. Varastoitu energia: nimellisjännite 51,2 V, todellinen kapasiteetti 314 Ah, 16.076,8 Wh = 16,08 kWh, LiFePO4 16S1P.
  2. BMS:n virta: akunhallintajärjestelmä sallii 200 A:n virran sekä latauksessa että purkauksessa, mikä asettaa tasavirtatehon ylärajaksi noin 10,2 kW (10.240 W) 51,2 V:n jännitteellä; kyseessä ei ole 15 kW:n jatkuva vaihtovirtateho.
  3. Jännitealue: 43,2–58,4 V, purkauskatkaisu 43,2 V, lataus 58,4 V:iin 16S LFP-profiilin mukaisesti.
  4. BMS-suojaus: ylilataus, syväpurkaus, ylivirta, oikosulku, yli- ja alilämpötila sekä ylijännite.
  5. Tiedonsiirto: RS232, RS485 Pylontech-protokolla ja CAN-BUS invertterin tilatietojen vaihtoon.
  6. Lataussyklit: 6000 syklissä 80 %:n purkaussyvyydellä (DoD) ja 25 °C:ssa; yli 10 000 syklissä 50 %:n purkaussyvyydellä; suunniteltu käyttöikä noin kymmenen vuotta, takuu kolme vuotta.
  7. Laajennus rinnankytkennällä: enintään 16 yksikköä 51,2 V:n väylässä, osoitteet 1–16; ei sarjakytkentää eikä eri merkkien tai kapasiteettien yhdistämistä.
  8. Kotelo: pyörillä varustettu lattiamalli, pyöreä LCD-näyttö, pääkytkin, liitinrima, IP54-luokitus, sertifikaatit CE, RoHS ja UN38.3.
  9. Ilmasto-olosuhteet: käyttölämpötila-alue −10–50 °C, varastointilämpötila 0–35 °C, suhteellinen kosteus alle 95 % ilman kondensaatiota, korkeus alle 2000 m; ei sisäänrakennettua lämmitystä, lataus alle 0 °C:n lämpötilassa estetty.
  10. Paino ja mitat: nettopaino 109,3 kg, bruttopaino lavan kanssa 126,2 kg, ulkomitat 825 × 650 × 450 mm.
Lattialle asennettava 314 Ah:n LiFePO4-kaappi maatilan kuivassa teknisessä tilassa; invertteri ja kaapelointi näkyvissä

Usean päivän omavaraisuus lähtee realistisesta vuorokausikulutuksen listasta: laitteista, joiden on todella toimittava verkkovirran katkettua, sekä niiden tehosta ja käyttöajasta.

Miten usean päivän omavaraisuus eroaa illan varakäytöstä

Illan varakäyttö lasketaan tunteina: kuinka kauan tärkeät virtapiirit voivat toimia ladatulla varauksella, kunnes verkkovirta palautuu saman illan tai yön aikana. Lähtökohtana on tällöin yksi lataus, ja tavoitteena on kattaa ne vuorokauden tunnit, jolloin kulutus on suurimmillaan. Usean päivän omavaraisuus puolestaan edellyttää, että talo toimii useita peräkkäisiä vuorokausia ilman verkkovirtaa ja että energiaa joko säästetään pitämällä vuorokausikulutus pienenä tai tuotetaan lisää omilla tuotantolähteillä päiväsaikaan.

Usean päivän käytössä keskimääräinen vuorokausikulutus on keskeinen tekijä. Jos varauksesta on syvyyden ja häviöiden jälkeen käytettävissä noin 12 kWh ja vuorokausikuorma on 4 kWh, yksi kaappi riittää ilman latausta noin kolmeksi päiväksi; 6 kWh:n vuorokausikuormalla se riittää alle kahdeksi päiväksi. Luvut ovat mitoitusarvioita, sillä jääkaappi, pumppu ja lämmitys toimivat jaksoittain ja niiden teho voi olla hetkellisesti suurempi, ja käynnistysvirtojen on pysyttävä BMS:n ja invertterin rajoissa.

Ilman päivittäistä latausta varaus vähenee lineaarisesti päivä päivältä. Tämä tarkoittaa, ettei kolmantena päivänä ole käytettävissä samaa kapasiteettia kuin ensimmäisenä, ja että BMS:n alin suojaustaso saavutetaan aiemmin kuin yksinkertainen jakolasku antaa ymmärtää. Päivänvalossa aurinkopaneelit voivat kattaa osan kuormasta suoraan ja ladata varausta osittain, mikä pidentää käyttöaikaa; vaikutuksen suuruus riippuu paneelien koosta, suuntauksesta, varjostuksesta ja vuodenajasta.

Toinen ero liittyy virtapiirien priorisointiin. Lyhyen ilta-aikaisen varakäytön aikana voidaan hyväksyä, että käytössä ovat vain tärkeimmät laitteet; usean vuorokauden käytössä kuormituksen valinta on pidemmän aikavälin kysymys, sillä mukavuus, ruoan kylmäsäilytys, vedensaanti ja viestintä on tasapainotettava rajallisen energian kanssa. Muutaman tunnin ajan tarpeettomat laitteet pitäisi sammuttaa, kun sähkökatko kestää useita vuorokausia.

Laskennan lähtökohdat: kuorma, varakapasiteetti ja lisälataus

Aloita laatimalla täydellinen luettelo laitteista, joita tarvitaan verkkosähkön ulkopuolella. Merkitse kunkin laitteen nimellisteho watteina, arvioitu käyttöaika vuorokaudessa ja mahdollinen käynnistysvirta, erityisesti pumppujen, kompressorien ja kattiloiden kohdalla. Teho kerrottuna tunneilla antaa vuorokausikulutuksen Wh-yksikköinä, ja nämä luvut lasketaan yhteen kokonaiskulutuksen saamiseksi. Luetteloissa kannattaa erottaa pakolliset virtapiirit laitteista, jotka voidaan sammuttaa omavaraisuusjakson ajaksi.

Varakapasiteetti lasketaan kennojen sallitun purkaussyvyyden perusteella. Kun purkaussyvyys on 80 %, akustoon jätetään suojaksi noin 20 %, jolloin varakapasiteetiksi jää noin 12,9 kWh; noin 95-prosenttisen hyötysuhteen invertterin kautta käytettäväksi vaihtovirraksi saadaan noin 11,5–12 kWh. Jos järjestelmää käytetään hellävaraisemmin 50 prosentin purkaussyvyydellä, päivittäinen purkaus pienenee, mutta samalla lataussyklien käyttöikä pitenee; tarvittavan akuston koko kasvaa vastaavasti.

Päivän aikainen lisälataus on energiaa, jonka akusto saa aurinkopaneeleista valoisan ajan tunteina. Se lasketaan vähentämällä paneelijärjestelmän arvioidusta päivätuotannosta kuorma, joka on käytössä suoraan päivänvalossa. Talvikuukausina tuotanto on huomattavasti vähäisempää kuin kesällä, joten laskelmassa pitäisi käyttää pienimmän tuotannon vuodenaikaa, jolloin järjestelmän on toimittava ilman verkkosähköä, ei koko vuoden keskiarvoa.

Vuorokausikuormaprofiili Esimerkki päivittäisestä kulutuksesta Yhden akuston varakapasiteetti Huomautus
Hyvin kohtuullinen käyttö 2–3 kWh vuorokaudessa Noin 4–5 vuorokautta ilman lisälatausta, vähemmän, jos hyötysuhde on heikko Vain tärkeät virtapiirit: valaistus, jääkaappi, viestintä, pieni pumppu
Kohtuullinen asuinkäyttö 4–6 kWh vuorokaudessa Noin 2–3 vuorokautta ilman lisälatausta Tässä on otettava huomioon päivittäinen aurinkolataus, jotta käyttöaika pitenee useisiin vuorokausiin
Suurempi asuin- tai maatilakuorma 7–10 kWh vuorokaudessa Alle kaksi vuorokautta yhdellä akustolla Rinnakkaisakku tai lisätuotantopiiri kannattaa suunnitella

Taulukon luvut ovat laskennan jäsentämiseen tarkoitettuja suuntaa-antavia arvioita, eivät lupaus tietyn kiinteistön toiminta-ajasta. Todellinen omavarainen toiminta-aika riippuu laitteiden todellisesta tehosta, käyttöjaksoista, invertterin hyötysuhteesta, huoneen lämpötilasta ja siitä, kuinka suuren osan kuormasta paneelit kattavat suoraan päiväsaikaan.

Kaavio aurinkopaneeleista, akkupankista, invertteristä ja talon sähköpiireistä työpöydällä omavaraisuuden mitoitusta varten

Omavaraisuuden mitoitus perustuu vuorokausikulutukseen, sallittuun varaukseen ja päivittäiseen lataukseen; kaikki kolme on selvitettävä ennen kuin akkupankin yksiköiden määrä määritetään.

Käyttökohteet: maaseutuasunto, maatila, sähköverkosta riippumaton asunto, kausiyritys

Maaseutuasunto ja kesämökki

Maaseutuasunnossa varajärjestelmää tarvitaan usein lyhyiden vierailujen ja ajoittaisten sähkökatkojen aikana. Tyypillisiä sähköpiirejä ovat valaistus, jääkaappi, vesipumppu ja viestintälaitteet, kun taas keittiölaitteiden ja lämmityksen käyttö on vähäisempää. Jos talo on talvella kylmillään, sijoituspaikan lämpötila on arvioitava erikseen, sillä kaappia ei saa ladata alle 0 °C:ssa.

Maatila ja talousrakennus

Maatilalla varajärjestelmään voivat kuulua pumput, ilmanvaihto, navetan tai työpajan valaistus ja mittauslaitteet. Kuormitus vaihtelee usein enemmän kuin yksityiskodissa, ja pumppujen sekä kompressorien käynnistysvirta on otettava huomioon. Vuorokausikulutus lasketaan niiden piirien mukaan, joiden on pysyttävä toiminnassa sähkökatkon aikana.

Asunto ilman kiinteää sähköliitäntää

Asunto, jolla ei ole sähköverkkoa eikä kiinteää sähköliitäntää, edellyttää kokonaisvaltaista energiataseen laskemista: paneelien tuotanto, akkupankki, invertteri ja mahdollinen lisätuotantoyksikkö lasketaan yhtenä kokonaisuutena. Tässä yksittäinen kaappi on yleensä vain yksi osa akkupankkia, ja yksiköiden määrä määritetään vähiten aurinkoisten päivien edellyttämän omavaraisuusajan perusteella.

Kausiluonteinen yritys

Pienessä varastossa, työpajassa tai kausittain toimivassa liiketilassa aukioloajat ja käytettävät laitteet ovat usein tiedossa. Varatarve lasketaan aukioloajalle, ei koko vuorokaudelle, ja kylmälaitteet sekä valaistus painavat eniten energiankulutuksessa. Kaupallinen kuorma kannattaa käydä asentajan kanssa läpi ennen varaston koon valintaa.

Yksi kaappi vai rinnankytketty akkupankki: miten yksiköiden määrää kasvatetaan

Kun vuorokausikulutus vaatii enemmän kapasiteettia kuin yhteen kaappiin mahtuu, laajennus tehdään rinnakkaisilla yksiköillä 51,2 V:n väylässä. Gsike sallii jopa 16 rinnakkaista yksikköä, joilla kullakin on yksilöllinen osoite 1–16; kahdella kaapilla varastoitua energiaa on noin kaksinkertainen määrä, kolmella kolminkertainen ja niin edelleen, kunhan kaapelit, sulakkeet, virtakisko ja invertteri mitoitetaan kokonaisvirran mukaan. Sarjakytkentää ei tueta, eikä erimerkkisiä tai eri kapasiteetin yksiköitä saa yhdistää.

Määrä kannattaa valita heikoimpien päivien edellyttämän halutun omavaraisuusajan, ei suurimman mahdollisen kapasiteetin perusteella. Varovaisessa laskelmassa huomioidaan talven vähäinen tuotanto, lämmityksen ja pumppujen suurempi kuormitus sekä reserville asetettava vähimmäistaso. Jos useamman vuorokauden omavaraisuus edellyttää lisätuotantolaitetta, se suunnitellaan osaksi järjestelmää eikä käyttöönoton jälkeiseksi hätäratkaisuksi.

Useat rinnakkaisyksiköt edellyttävät myös tasapainotusta ja dokumentointia. Kaikkien yksiköiden tulee olla samaa mallia ja kapasiteettia, ja ne tulee asentaa samanpituisilla ja -poikkipintaisilla kaapeleilla. Osoitteet tulee määrittää valmistajan ohjeiden mukaan, jotta BMS ja invertteri voivat erottaa akuston yksiköt toisistaan. Asentaja tarkistaa jännite-erot ja liittimien kunnon ennen ensimmäistä käynnistystä, ja koko akusto suojataan ulkoisilla sulakkeilla enimmäisvirran mukaisesti.

Iltamaisema valaistun kiinteistön luona, jossa siihen liittyvän teknisen tilan akustokaappi pitää virtapiirit toiminnassa

Vakain autonomia saavutetaan, kun paneelituotanto, pieni vuorokausikuorma ja akuston kapasiteetti ovat tasapainossa koko kauden ajan, eivät vain aurinkoisina kesäpäivinä.

Mikä pidentää autonomiaa ja mikä lyhentää reservin kestoa

Reserviä ylläpitävät tekijät

  • Pieni ja hallittu vuorokausikuorma: vain välttämättömien laitteiden pitäminen autonomisessa virtapiirissä vähentää päivittäistä kulutusta ja pidentää reservin kestoa.
  • Päivittäinen lataus aurinkoenergialla: oikein mitoitettu paneelijärjestelmä voi kattaa osan päiväkuormasta ja ladata reservin täyteen sähkökatkojen välillä.
  • Maltillinen purkaus: käyttö kennostoille sopivalla latausalueella säästää kennoja ja pitää syklien määrän ilmoitetulla tasolla.
  • Hyvin valmisteltu invertteri: tehokas invertteri, jossa on oikea LFP-profiili ja protokollatiedonsiirto, vähentää kennon ja laitteen välisiä häviöitä.
  • Yhtenäinen akusto: saman malliset, oikein osoitteistetut ja tasapainotetut rinnakkaisyksiköt hyödyntävät kokonaiskapasiteetin ilman epätasaista kuormitusta.
  • Lämmin ja kuiva sijoituspaikka: lämpötila-alueella pysyvä, tuuletettu tila ehkäisee kylmän ja kosteuden aiheuttamaa kapasiteetin heikkenemistä ja suojakatkoja.

Autonomian odotettua kestoa lyhentävät tekijät

  • Suuri vuorokausikuorma: lämmittimet, liesi, lämminvesivaraajat ja tehokkaat koneet kuluttavat reservin nopeasti, joten ne kannattaa jättää autonomisen virtapiirin ulkopuolelle tai kompensoida suuremmalla akustolla.
  • Ilman päivittäistä latausta: ilman paneelien tuottamaa lisäenergiaa käytössä on vain kerran varastoitu reservi, eikä yksittäinen kaappi takaa virtaa useiksi päiviksi.
  • Talven vähäinen tuotanto: lyhyet päivät ja vähäinen auringonvalo vähentävät latausta juuri sillä vuodenajalla, jolloin lämmitys- ja pumppukuormitus on suurimmillaan.
  • Kylmä tai kostea sijainti: nollan asteen tienoilla lataaminen voi estyä, ja kondensaatio sekä kosteus lyhentävät käyttöikää; kaapissa ei ole sisäänrakennettua lämmitystä.
  • Epätasapainoinen akusto: eri moduulit, eripituiset kaapelit tai puutteellinen osoitteistus voivat johtaa epätasaiseen kuormitukseen ja kapasiteetin rajoitettuun hyödyntämiseen.
  • Puuttuva järjestelmäbudjetti: unohtuneet kaapelit, sulakkeet, invertteri tai asennus tekevät koko järjestelmästä kalliimman kuin pelkkä kaapin hinta antaa ymmärtää.

Paneelien mitoitus ja varatuotanto syrjäisellä kiinteistöllä

Kiinteistössä, jossa ei ole kiinteää sähköverkkoa, paneelijärjestelmä on päivittäinen latauslähde, ja sen koko ratkaisee, kuinka suuri osa vuorokausikulutuksesta voidaan kattaa kuluttamatta varastoitua energiaa. Paneelien kokonaisteho lasketaan keskimääräisen päiväntuotannon perusteella vuoden vähiten aurinkoisena sijoitusajankohtana, ei aurinkoisen päivän teoreettisen huipputuotannon mukaan keskipäivällä. Asentaja tai suunnitteluohjelmisto ottaa arviossa huomioon puiden aiheuttaman varjostuksen, katon kaltevuuden ja paikallisen ilmaston.

Tuotannon on vastattava sekä päiväkuormaa että akuston haluttua uudelleenlatausta. Jos paneelit kattavat juuri ja juuri päivittäisen kulutuksen, varaus pysyy päivästä toiseen samalla alhaisella tasolla. Jos tavoitteena on usean vuorokauden omavaraisuus, tarvitaan joko suurempi paneelijärjestelmä, suurempi akusto tai lisätuotantoyksikkö pitkäkestoisesti pilvisille jaksoille. Yhdistelmä valitaan kiinteistön todellisen kulutuksen ja käyttötarkoituksen perusteella.

Sähköntuotantoyksikkö, joka voidaan sisällyttää verkon ulkopuoliseen järjestelmään, mitoitetaan varatarpeen ja käyttöpaikan olosuhteiden perusteella. Se täydentää aurinkopaneeleita pitkien pilvisten jaksojen aikana, eikä sitä käytetä tavallisessa päivittäisessä käytössä, jotta akuston pääasiallinen varaus säilyy. Tällaisen tuotantoyksikön tarpeellisuus ratkaistaan lasketun energiataseen perusteella, ei yleisen suosituksen pohjalta.

Sijoitus ja ilmasto syrjäisellä kiinteistöllä

Keskus on sijoitettava tasaiseen, kuivaan lattiaan tilaan, jonka lämpötila on −10–50 °C ja jossa kotelon ympärillä on riittävä ilmanvaihto. Maatilan ulkorakennuksessa, kattilahuoneessa tai autotallissa on tarkistettava lattian kantavuus 109,3 kg:n nettopainolle ja 126,2 kg:n lavapainolle sekä varmistettava pääsy näyttöön, kytkimeen ja riviliittimeen. Pyörät on tarkoitettu siirtämiseen asennuksen aikana; kytkemisen jälkeen keskus pysyy paikallaan.

Lämmittämättömässä maalaistalossa talvella lämpötila on tiukin rajoite. Ilman sisäänrakennettua lämmitystä lataaminen alle 0 °C:n lämpötilassa on kielletty, ja varastointilämpötilan on oltava 0–35 °C. Siksi pakkaselle altistuvaa tilaa ei voi käyttää keskuksen sijoituspaikkana, ellei käytettävissä ole muuta lämmitettyä paikkaa. Alle 95 prosentin kosteus ilman kondensaatiota ja alle 2 000 metrin korkeus ovat lisäksi vaatimuksia, jotka on arvioitava kyseisen sijaintipaikan mukaan.

Kaapelointi keskuksen, vaihtosuuntaajan ja mahdollisen kokoojakiskon välillä asennetaan suojattuna, ja kaapelin poikkipinta mitoitetaan piirin virran mukaan. Asentaja suunnittelee ulkoiset sulakkeet ja katkaisijat. Keskuksen ympärillä olevaa tilaa ei saa täyttää palavilla materiaaleilla tai muulla, mikä estää ilmanvaihdon ja huollon. Jos järjestelmään tehdään myöhemmin muutoksia, piiri tarkistetaan uudelleen ennen lisälaitteiden kytkemistä.

Tarkistuslista usean vuorokauden omavaraisuuden laskemista varten

  1. Pidä kuormituspäiväkirjaa edustavan viikon ajan: laitteet, teho, käyttötunnit sekä pumppujen ja koneiden käynnistysvirrat.
  2. Erota välttämättömät ja valinnaiset virtapiirit, jotta omavaraisuuslaskelmaan sisällytetään vain ne laitteet, joiden todella pitää toimia ilman verkkovirtaa.
  3. Laske vuorokausikulutus wattitunteina sekä leudolle että kylmälle vuodenajalle ja merkitse muistiin vuorokaudenajat, jolloin kuormitus on suurimmillaan.
  4. Laske varaus valitulla purkaussyvyydellä: noin 12,9 kWh 80 %:n syvyydellä ja noin 11,5–12 kWh käytettävää vaihtovirtaa noin 95 %:n invertterin kautta; säädä arvoja laitteiston omien tietojen mukaan.
  5. Arvioi aurinkopaneelien päivittäinen jälkilataus vähiten aurinkoisena aikana ja huomioi laskelmassa varjot ja vuodenaika. Lisää suunnitelmaan myös mahdollinen lisätuotantopiiri.
  6. Kokeile eri akkukokonaisuuksien kokoja yhdellä kaapilla, kahdella rinnankytketyllä yksiköllä ja kolmella yksiköllä, jotta voit verrata kapasiteetin kasvua lisäkustannuksiin ja asennusvaatimuksiin.
  7. Tarkista invertteri ja virtapiirit: 58,4 V:n LFP-profiili, RS485/CAN-yhteensopivuus, akkukokonaisuuden enimmäiskoko, kaapelit, sulakkeet ja katkaisijat ennen tilaamista.
  8. Selvitä sijoituspaikan ilmasto ja lattian kantavuus sekä tarkista takuu- ja palautusehdot voimassa olevista tarjousehdoista.

Usein kysyttyä 16 kWh:n akun omavaraisuuden laskemisesta

Kuinka paljon energiaa Gsike 314 Ah:n kaappi sisältää, ja paljonko siitä on todellisuudessa käytettävissä?

Kaapin todellinen kapasiteetti on 314 Ah ja jännite 51,2 V, joten sen energiasisältö on 16 076,8 Wh = 16,08 kWh. Kun purkaussyvyys on 80 %, varausta on jäljellä noin 12,9 kWh, ja noin 95 %:n hyötysuhteella toimivan invertterin kautta saadaan käyttöön noin 11,5–12 kWh vaihtovirtaa latausjaksoa kohden.

Voiko yksi 16 kWh:n kaappi pitää talon sähköissä useita vuorokausia ilman verkkovirtaa?

Se riippuu vuorokausikuormasta. Kun kulutus on 2–3 kWh vuorokaudessa, varaus voi riittää noin neljäksi tai viideksi vuorokaudeksi ilman jälkilatausta; kulutuksella 4–6 kWh se riittää noin kahdeksi tai kolmeksi vuorokaudeksi ja suuremmalla kuormalla alle kahdeksi vuorokaudeksi. Ilman aurinkolatausta varaus vähenee tasaisesti päivä päivältä, joten luvut ovat suunnitteluarvioita.

Mitä usean vuorokauden omavaraisuuden laskemiseen maalaistalossa tai maatilalla kuuluu?

Laskelmassa huomioidaan vuorokausikulutus kunkin laitteen tehon ja käyttöajan perusteella, purkaussyvyyden ja invertterihäviöiden jälkeen sallittu varaus, aurinkopaneelien päivittäinen jälkilataus, haluttujen verkkovapaiden vuorokausien määrä sekä suunnitellun akkukokonaisuuden koko. Pumppujen ja kattiloiden käynnistysvirrat tulee ottaa mukaan luetteloon.

Millaista vuorokausikulutusta pidetään sopivana 16 kWh:n varavirtakaapille?

Yksi kaappi sopii parhaiten kohtuulliseen, noin 2–6 kWh:n vuorokausikulutukseen, kun käytössä ovat vain tärkeät sähköpiirit. Suurempi vuorokausikulutus edellyttää rinnakkaisyksiköitä, suurempaa aurinkopaneelituotantoa tai erillistä tuotantosilmukkaa. Tarkka raja määritetään mitatun kuormitusprofiilin perusteella.

Miksi usean päivän omavaraisuus edellyttää päivittäistä latausta aurinkopaneeleilla?

Ilman jälkilatausta akusto käyttää vain kerran varastoidun energian, ja jokainen verkkosähkötön päivä pienentää varausta. Aurinkopaneelit voivat kattaa osan kuormasta päivänvalossa ja ladata varausta, jolloin sähköä riittää useammaksi päiväksi. Talvikuukausina tuotanto on vähäisempää, ja se on laskettava erikseen.

Miten purkaussyvyys ja invertterihäviöt vähentävät käytettävissä olevaa energiaa?

Kun DoD on 80 %, noin 20 % jätetään kennojen suojaksi, ja invertteri, kaapelit sekä muunnos aiheuttavat lisäksi muutaman prosentin häviöt. Kaapin nimelliskapasiteetti on 16,08 kWh, joten siitä saadaan noin 12,9 kWh varakapasiteettia ja tyypillisellä hyötysuhteella noin 11,5–12 kWh käyttökelpoista vaihtovirtaa.

Kuinka monta rinnakkaisyksikköä voidaan yhdistää, ja milloin se on tarpeen?

Enintään 16 yksikköä voidaan kytkeä rinnakkain 51,2 V:n väylään osoitteilla 1–16. Sarjakytkentää ei saa tehdä, eikä eri merkkejä tai kapasiteetteja saa yhdistää. Lisäyksiköitä tarvitaan, kun vuorokausikulutus tai haluttu omavaraisuusaika ylittää yhden kaapin varakapasiteetin. Akusto mitoitetaan kokonaisvirran mukaan.

Mitkä kuormat kannattaa pitää varavirtapiirissä, kun verkkosähkö on pitkään poissa?

Jääkaappi, tärkeä valaistus, vesipumppu, reititin ja viestintälaitteet, kattilan kiertovesipumppu sekä välttämättömät keittiölaitteet kuuluvat yleensä varavirtapiiriin. Lämmittimet, liesi, lämminvesivaraajat ja ilmastointilaitteet kannattaa jättää sen ulkopuolelle tai irrottaa, sillä ne kuluttavat varavirran hyvin nopeasti.

Millaisissa sijoitusolosuhteissa kaappi voi toimia koko talven kesämökillä tai maatilalla?

Käyttötilan lämpötilan on pysyttävä −10–50 °C:ssa. Tilan on oltava kuiva ja tuuletettu, eikä siellä saa esiintyä kosteuden tiivistymistä. Säilytyslämpötila on 0–35 °C. Laitteessa ei ole sisäänrakennettua lämmitystä, ja lataaminen alle 0 °C:ssa on kielletty, joten pakkaselle altistuva lämmittämätön tila edellyttää lämpimämpää sijoituspaikkaa.

Mitä suojaustoimintoja ja syklimäärää sisäänrakennettu BMS tarjoaa?

BMS suojaa ylilataukselta, syväpurkautumiselta, ylivirralta, oikosululta, yli- ja alilämpötilalta sekä ylijännitteeltä. Syklimäärä on 6000, kun DoD on 80 %, ja yli 10 000, kun DoD on 50 %. Suunniteltu käyttöikä on noin kymmenen vuotta, ja takuu on kolme vuotta.

Päätelmä: laske vuorokausitaseesi ja valitse sen jälkeen akuston koko

Yksittäisen Gsike 314 Ah:n kaapin kapasiteetti on 16,08 kWh, ja 80 %:n purkaussyvyydellä siitä saadaan noin 12,9 kWh:n varaus, josta noin 11,5–12 kWh on käytettävissä vaihtovirtana noin 95 %:n hyötysuhteella toimivan invertterin kautta. Usean päivän omavaraisuutta varten tämä kapasiteetti jaetaan niiden päivien määrällä, jotka talon on selvittävä ilman sähköverkkoa, ja taseeseen lisätään aurinkopaneelien päivittäinen lataus; ilman päivittäistä lisälatausta varaus vähenee tasaisesti päivä päivältä.

Ennen yksiköiden määrän valintaa laadi realistinen kuormituspäiväkirja, erottele välttämättömät ja valinnaiset virtapiirit, arvioi paneelien kausituotanto ja laske sekä varovainen että väljempi skenaario. Akuston koko määräytyy mitatun kulutustaseen, ei suurimman mainostetun kapasiteetin mukaan; asentajan kannattaa tarkistaa invertteri, virtapiirit ja sijoituspaikka ennen ensimmäisen kaapin tilaamista.

FixWall 15.0 314 Ah:n lattiamalliseen kaappiin sisältyvät 200 A:n BMS, RS232/RS485/CAN-liitännät, siirtämistä helpottavat pyörät, ruuviliittimet ja kolmen vuoden takuu; tarjouksen tämänhetkinen hinta on 1.569,99 EUR, kun taas viitehinta on 2.250,00 EUR. Toimitus on maksuton ilmoitettuihin EU-maihin: tilauksen käsittely 1–3 päivää, kuljetus 2–7 päivää, kolmenkymmenen päivän palautusoikeus ja kolmen vuoden takuu tarjoukseen sovellettavien ehtojen mukaan.

Avaa Gsiken tekninen tuotesivu, jossa ovat kaikki tekniset tiedot ja hinta euroina.

Päätelmä: usean päivän omavaraisuus lasketaan omien vuorokausitaseidesi perusteella — keskimääräinen kuorma, sallittu varaus, päivittäinen lataus ja sähköttömän ajan pituus on selvitettävä ennen akuston koon määrittämistä; yksittäinen 16,08 kWh:n kaappi riittää kohtuulliseen ilta- ja yökulutukseen, kun taas usean päivän omavarainen käyttö edellyttää rinnankytkettyjä yksiköitä, riittävää aurinkopaneelien tuotantoa ja joissakin tapauksissa erillistä tuotantopiiriä.

Artikkelin avainsanat: 16 kWh:n akku usean päivän omavaraisuuteen, 48 V 314 Ah:n 16,08 kWh:n LFP-kaappi sähköverkon ulkopuolelle, GSIKE FixWall 15.0 314 Ah:n omavaraisuusvarasto, akku sähköverkottomalle maatilalle ja maatalolle, kotiakku ilman kiinteää verkkoliitäntää, vuorokausikulutuksen perusteella tehtävä 16 kWh:n mitoitus, aurinkopaneelien päivittäinen lataus, rinnankytketty akusto 51,2 V enintään 16 yksikölle, tehokas LFP-kaappi 200 A:n BMS:llä, RS485 CAN Pylontech -yhteensopiva invertteri sähköverkon ulkopuolelle, 6000 lataussykliä 16 kWh:n varastossa, käytettävissä oleva energia purkaussyvyyden ja invertterihäviöiden jälkeen, pumppu- ja lämmityskuorma talvella sähkökatkon aikana, akun sijoitus autotalliin, pannuhuoneeseen tai maatilalle, 3 vuoden takuu omavaraisuusvarastolle