Gsike 5,12 kWh:n seinäakun mitoitus iltavarausta ja omakäyttöä varten sähkökatkojen aikana
Suomenkielinen mitoitusopas 5,12 kWh:n seinäasenteiselle LFP-moduulille: näin lasket iltaomakäytön, varavoiman riittävyyden sähkökatkon aikana, käytettävissä olevan energian ja varapiiriin valittavat laitteet 230 V:n hybridinvertterillä varustetussa kodissa.
Gsike FixWall 5.0 -seinäakku on litiumrautafosfaattiakku (LiFePO4), jonka nimellisjännite on 51,2 V 48 V:n luokassa, kapasiteetti 100 Ah ja energiakapasiteetti 5120 Wh eli 5,12 kWh. Se sopii pienen kodin, asunnon tai mökin tärkeiden piirien varavoimaksi, mutta ei koko talon sähkönsyöttöön, jos käytössä on sähkölämmitys ja tehokas liesi. Moduuli toimii tasavirralla: kotelossa ei ole vaihtovirtapistorasiaa, Wi-Fi-yhteyttä eikä mobiilisovellusta. Laitteiden 230 V:n vaihtovirta tuotetaan erillisellä hybridinvertterillä, johon akku kytketään teho- ja tiedonsiirtoväylien kautta.
Omakäyttö ja varautuminen sähkökatkoihin lasketaan samasta energiavarastosta, mutta eri käyttötilanteissa. Tavallisina päivinä moduuli varastoi päivän aurinkosähköylijäämän, jotta talo voi käyttää illalla varastoitua energiaa eikä ostaa sähköä iltatariffilla. Sähkökatkon aikana samaa energiavarastoa käytetään tärkeiden piirien syöttämiseen, kunnes akku on latautunut tai verkkojännite palautuu. Näiden käyttötilanteiden erottaminen on tärkeää: tariffisäästö riippuu paneelien päiväkohtaisesta tuotannosta, kun taas varavoiman riittävyys riippuu purkaussyvyydestä, muunnoshäviöistä ja varapiiriin kytkettyjen laitteiden kokoonpanosta.
Google.fi:tä käyttävät ostajat kysyvät, riittääkö 5,12 kWh jääkaapille, valoille ja verkkoyhteydelle aamuun asti, mikä keskiteho riittää varalle ja kannattaako suunnitella toista rinnakkaismoduulia. Vastausta ei voi tiivistää yhteen lukuun: se riippuu mitatusta iltakulutuksesta, sallitusta purkaussyvyydestä, invertterin hyötysuhteesta, päivällä saatavilla olevasta latauksesta ja moduulin sijoituspaikan lämpötilasta. Seuraavassa on läpinäkyvä euro- ja kilowattituntilaskelma, johon voit syöttää omat mittari- ja laitetietosi.
Lähtötiedot iltavarauksen laskentaan
- Varastoitu energia: Nimellisjännite 51,2 V 48 V:n luokassa, kapasiteetti 100 Ah, 5120 Wh eli 5,12 kWh; kennot on koottu 16S1P-litiumrautafosfaatiksi (LiFePO4).
- Virtaraja: 50 A:n jatkuva virta vastaa 2560 W:ia väylällä; lyhytaikainen 100 A tuottaa 5120 W:ia. Tämä huipputeho ei kuitenkaan ole jatkuvaa, eikä sitä voi pitää yllä pitkään.
- Jänniteikkuna: Käyttöikkuna 43,2 V:sta 58,4 V:iin. Lataus 58,4 V:iin 16S LFP -profiilin mukaan, jonka valitun invertterin on tuettava.
- Kennosuojaus: Sisäänrakennettu BMS suojaa ylilataukselta, syväpurkaukselta, ylivirralta, oikosululta, ylikuumenemiselta, alijäähtymiseltä ja jännitepiikeiltä.
- Tiedonsiirtoliitännät: RS232, kaksois-RS485 ja CAN-BUS välittävät lataustason ja rajoitukset yhteensopivalle hybridinvertterille.
- Syklien käyttöikä: 6000 sykliä 80 %:n purkaussyvyydellä ja 25 °C:ssa; arvioitu käyttöikä lähes kymmenen vuotta, valmistajan takuu kolme vuotta.
- Akkupankin laajennus: rinnankytkentä enintään 16 moduuliin 51,2 V:n väylällä (yhteensä 81,92 kWh); sarjakytkentää ei sallita, eikä eri merkkisiä tai kapasiteetiltaan erilaisia moduuleita saa yhdistää.
- Kotelo ja rakenne: seinäkotelo teräskiinnikkeelle, pyöreä LCD-näyttö, IP54-luokitus, sertifioinnit CE, RoHS ja UN38.3.
- Käyttölämpötila-alue: käyttö −10 °C:sta 50 °C:een, varastointi 0–35 °C, kosteus alle 95 % RH; sisäistä lämmitystä ei ole, ja lataus alle 0 °C:ssa on estetty.
- Massa ja mitat: nettopaino 44 kg, 640 × 428 × 160 mm; pakkaukseen sisältyvät moduuli, tiedonsiirto- ja virtajohdot, ohje ja kiinnitysosat.
Iltavaraus muodostuu niistä kilowattitunneista, jotka todella päätyvät piireihin purkaussyvyysrajojen ja invertterihäviöiden jälkeen, ei kotelon kapasiteettiluvusta.
Miten iltaomakäyttö ja varavoima toimivat
Aurinkokodin tavallisessa käyttökierrossa paneelit syöttävät päivällä ensin jonkin aikaa kuormaa, minkä jälkeen ylijäämä lataa akkua. Illan hämärtyessä, säteilyn vähentyessä ja kodinkoneiden käynnistyessä invertteri ottaa energiaa varastosta ja syöttää sitä kotiin, mikä kasvattaa omakäytön osuutta. Jos päivän tuotanto ei riitä koko illaksi, erotus otetaan verkosta. Jos verkkoa ei ole, sama varanto toimii varavirtana lataukseen tai jännitteen palautumiseen asti.
Varapiiri koostuu etusijalla olevista piireistä. Siihen kannattaa kytkeä jääkaappi, tärkeimpien huoneiden valaistus, vesipumppu, vuodenaikaan sopiva lämmityspiiri, reititin ja puhelinten laturit sekä välttämättömin keittiölaite. Suuret vastukset, liedet, vedenlämmitin ja ilmastointi kuluttavat paljon energiaa lyhyessä ajassa ja lyhentävät autonomiaa nopeasti. Ne pidetään joko normaalissa verkkopiirissä tai erillisessä, manuaalisesti kytkettävässä etusijapiirissä, jotta ne eivät käynnisty automaattisesti varatun tunnin aikana.
Paneelien olemassaolo vaikuttaa autonomian tasapainoon enemmän kuin mikään muu tekijä. Kun katolla on tuotantojärjestelmä, invertteri syöttää päivällä jonkin aikaa kuormaa ja samalla lataa akkua, jolloin illalla jäljellä oleva varaus koostuu alkutilanteen varauksesta ja päivän tuotannosta, josta vähennetään päivän kulutus. Jos tuotantojärjestelmää ei ole, kotelo käyttää ainoastaan ennen sähkökatkoa kertynyttä energiaa, ja autonomia lasketaan suljettuna varantona ilman lisävirtaa. Molemmat tilanteet ovat käytännössä mahdollisia, mutta illan käyttöaika eroaa niissä huomattavasti.
Lataustila näkyy moduulin pyöreällä LCD-näytöllä, ja se voidaan tarkistaa yhteensopivasta invertteristä RS232-, RS485- tai CAN-yhteyden kautta. Näyttö näyttää varaustilan, jännitteen, virran ja suojalaukaisujen historian. Järjestelmässä ei ole sovellusta tai pilvipalvelua, vaan kaikki asetukset tehdään paikallisesti. Tämä vähentää varapiirin riippuvuutta viestintäkanavasta ja ulkoisista palveluista. Latausprofiili, virtarajat ja BMS-kynnykset määritetään invertterin asetuksissa ennen ensimmäistä käyttöönottoa, muuten moduuli ei siirry normaaliin lataus- ja purkutilaan.
Varapiirin laitelista ja laitteiden keskiteho määräävät, kuinka monta tuntia varasto kestää. Piirin koostumus päätetään siis ennen kapasiteetin valintaa, ei asennuksen jälkeen.
Suomalaisen kodin iltakuorman rakenne
Suomalaisen kotitalouden sähkönkulutus painottuu usein iltapäivään ja iltaan, kun työpäivä päättyy, ruokaa laitetaan, valot sytytetään ja kodinkoneet sekä elektroniikka ovat käytössä. Tämä rytmi sopii omakäyttövarastolle: päivällä paneelit voivat tuottaa enemmän kuin kodin senhetkinen kulutus, ja varasto voi säästää energiaa iltaa varten. Jos kulutus sen sijaan painottuu aamuun tai päivään, varaston hyöty jää pienemmäksi, koska ladattu energia ei ole käytettävissä oikeaan aikaan.
Tyypillisen illan kiinteään kuormaan kuuluvat reititin, modeemi, LED-valaistus, televisio tai näyttö, laturit ja muu elektroniikka, joiden kulutus pysyy melko tasaisena tunnista toiseen. Vaihtuva kuorma syntyy jääkaapin ja pakastimen kompressorin käynnistymisestä sekä astianpesukoneen, uuden pesukoneen, lieden, vedenlämmittimen ja mahdollisen kiertovesipumpun toiminnasta. Nämä laitteet eivät ole jatkuvasti päällä, mutta käynnistyessään ne voivat kuluttaa hetkellisesti huomattavasti keskimääräistä enemmän sähköä.
Vuodenaika muuttaa kuorman ja tuotannon suhdetta. Kesäpäivinä paneelien tuotto on runsasta ja illat valoisia, jolloin valaistuksen tarve jää vähäiseksi. Lyhyinä talvipäivinä tuotanto jää vaatimattomaksi, mutta valaistuksen ja sisätilojen lämmityksen tarve kasvaa. Tällöin varaston rooli painottuu enemmän varavoimaan ja mahdolliseen verkkolataukseen kuin aurinkoenergian ylijäämän siirtämiseen. Mitoitus on siis tehtävä koko vuoden rytmin, ei yhden vuodenajan perusteella.
Tariffijaksot vaikuttavat siihen, kuinka paljon varasto tuo säästöä. Jos sähkösopimuksessa on päivä- ja yöhinta tai kellonaikaan sidottu siirtomaksu, varasto voi siirtää halvemmalla tai omalla tuotannolla tuotettua energiaa kalliimpaan ilta-aikaan. Jos sopimus on tasahintainen tai tuotannon ja kulutuksen ero on pieni, omakäytön taloudellinen hyöty jää vaatimattomammaksi, ja varaston arvo perustuu pikemminkin varavoimaan kuin hinta-arbitraasiin. Omat laskut ovat paras lähde tämän arvioimiseen.
Muistikirjamerkintöjen tai mittarinlukemien perusteella kannattaa erottaa laitteet, jotka ovat käytössä joka ilta, niistä, jotka käynnistyvät vain satunnaisesti tai viikonloppuisin. Jatkuva kuorma muodostaa pohjan, jonka varasto on pystyttävä pitämään yllä varatilanteessa; satunnaisen kuorman voi tarvittaessa kytkeä pois varapiiristä, jotta rajallinen reservi ei kulu laitteisiin, jotka eivät ole välttämättömiä. Tämä erottelu on helpompi tehdä ennen akun hankintaa kuin sähkökatkon aikana pimeässä.
Kotityyppi määrittää, kuinka suuri osa illan kuormasta on realistisesti mahdollista siirtää varapiiriin. Kerrostaloasunnossa kuorma on usein kevyt ja piiri rajoittuu muutamaan välttämättömään laitteeseen; omakotitalossa voidaan joutua ottamaan huomioon pumppu ja lämmityspiiri; mökillä käyttö on kausiluonteista ja kuorma kevyin. Kaikissa tapauksissa lähtökohtana on oma laitelista, ei valmistajan markkinoinnista peräisin oleva yleinen kodin keskiarvo.
Kuinka paljon energiaa jää todellisuudessa iltakäyttöön
Arkin 5,12 kWh on kennojen laskennallinen kapasiteetti, ei määrä, jonka voi käyttää viimeistä wattituntia myöten. Hyväksytty 80 %:n DoD-raja jättää osan kapasiteetista varalle kennojen suojaamiseksi, ja muuntimen hyötysuhde, johtojen häviöt sekä pyöristykset vähentävät vielä saatavilla olevaa vaihtovirtaa muutamalla prosenttiyksiköllä. Seuraavassa taulukossa kaupan hintaa 849,99 euroa, vertailuarvoa 1250,00 euroa ja kolmea energiatasoa käytetään mitoituksen lähtökohtana.
| Energiaperusta | Laskelma | Energia sykliä kohti | Hintasuhde |
|---|---|---|---|
| Kennojen nimelliskapasiteetti | 849,99 € ÷ 5,12 kWh | 5,12 kWh | ≈ 166,01 € nimellistä kWh:ta kohti |
| Reservi 80 %:n purkaussyvyydellä | 5,12 × 0,80; 849,99 € ÷ 4,096 kWh | ≈ 4,10 kWh | ≈ 207,52 € reservikWh:ta kohti |
| Käyttökelpoinen vaihtovirta ~95 % | 4,096 × 0,95; 849,99 € ÷ 3,891 kWh | ≈ 3,89 kWh | ≈ 218,45 € käyttökelpoista kWh:ta kohti |
Nimenomaan invertterin jälkeen saatavilla oleva vaihtovirta on kotitalouden sähkölaskuun verrattavin mittari: siinä on jo huomioitu sekä purkaussyvyysrajat että muunnoshäviöt. Todellinen hyötysuhde riippuu muuntimen mallista, kaapeliston laadusta ja kotelon lämpötilasta, joten 95 % on laskennassa käytetty suuntaa-antava arvo, ei oman järjestelmän mitattu tulos.
80 % purkauksella suunnittelureservi on noin 4,10 kWh; tyypillisen hyötysuhteisen invertterin kautta käyttökelpoista vaihtovirtaa jää suunnilleen 3,7–3,9 kWh sykliä kohti. Esimerkiksi pienen kodin piiri, jossa on jääkaappi, valoja, pumppu ja reititin, voi kuluttaa maltillisen iltakuorman aikana 0,4–1,2 kWh tunnissa. Tätä arviota tulee verrata todelliseen laitelistaan, ei internetistä poimittuihin keskiarvolukuihin.
Akun kasvaessa jokaisen kilowattitunnin hinta yleensä laskee. Toinen rinnakkaismoduuli kaksinkertaistaa varaston ja jakaa asennustyön moduulien kesken. Gsiken järjestelmää voi laajentaa enintään 16 moduuliin 51,2 V:n väylällä. Yksi moduuli riittää asunnon, pienen talon tai mökin tärkeille virtapiireille. Suurempaa akustoa varten kaapelit, sulakkeet ja invertteri mitoitetaan erikseen, joten lopullinen järjestelmä rakennetaan mitatun ilta- ja yökulutuksen perusteella, ei asentamalla suurinta mahdollista määrää moduuleja.
Kahden samankaltaisen illan energiankulutus kannattaa jakaa kiinteään ja vaihtelevaan osaan. Kiinteään kuormaan kuuluvat reititin, LED-valaistus, laturit ja elektroniikkalaitteet, joiden kulutus pysyy melko tasaisena koko jakson ajan. Vaihtelevaan osaan kuuluvat jääkaapin syklinen kompressori, pumppu, keittiölaitteet ja lämmityslaitteet, jotka käynnistyvät lyhyiksi ajoiksi ja aiheuttavat tehohuippuja. Näiden yhdistäminen yhdeksi keskiarvoksi riittää luonnokseen, mutta lopullinen laskelma tehdään laite kerrallaan: kiinteä kuorma määrittää tasaisen kulutuksen, ja huipputehoa vaativat laitteet tarkistetaan erikseen BMS:n virran ja invertterin kapasiteetin suhteen.
Purkaussyvyys vaikuttaa yhden illan keston lisäksi myös kennojen käyttöikään. Mitä vähemmän moduulin varaustaso laskee alarajalle, sitä enemmän lataussyklejä se kestää ennen kapasiteetin heikkenemistä. Ilmoitettu 6000 sykliä vastaa 80 %:n purkaussyvyyttä 25 °C:ssa, ja varaustason laskeminen vain puoleen pidentää arvioitua käyttöikää. Kotitalousjärjestelmässä tämä tarkoittaa, että reserviin kannattaa jättää pieni marginaali suunnitellun vähimmäistason yläpuolelle sen sijaan, että moduuli puretaan joka ilta tyhjäksi.
Kuormitusskenaariot: asunto, omakotitalo, mökki, pieni myymälä
Asunto tai pieni kaupunkitalo
Varavoiman piiriin kuuluvat yleensä vain valot, jääkaappi, reititin, laturit ja yksi yksinkertainen keittiölaite. Tämän piirin ilta-aikainen kokonaiskulutus on pieni, ja 3,7–3,9 kWh:n reservi voi pitää tärkeät virtapiirit käynnissä useita tunteja. Aurinkopaneelit, vedenlämmitin ja ilmastointi eivät kuulu tähän piiriin ilman erillistä uudelleenlaskentaa.
Maaseudun omakotitalo
Iltaisin virtapiiriin lisätään vesipumppu ja vuodenajan mukainen lämmityspiiri. Pumpun ja kattilan käynnistysvirrat lasketaan erikseen nimelliskulutuksesta, ja piirien kokonaistehoa verrataan tasavirtapiirin enimmäistehoon ja invertterin kapasiteettiin.
Mökki ja kausiasunto
Kausikäytössä olevassa kohteessa moduuli pitää valot, vesipumpun, jääkaapin ja viestintälaitteet käynnissä sähkökatkon aikana. Tilan lämpötilaolosuhteet on tarkistettava: talvella lämmittämättömän mökin lämpötila voi laskea käyttöalueen alarajan alle, jolloin sijoituspaikka on valittava toisin.
Pieni myymälä tai kahvila
Esittelyvalaistus, kylmäkaapit, kassajärjestelmä ja tilan valaistus pitävät liikkeen toiminnassa, kun sähköverkosta ei tule jännitettä. Myymälän kuormitus on usein suurempi kuin kotitalouden, joten ennen tilausta verrataan päivä- ja yökulutusta sekä hyväksyttävää sähköverkosta riippumatonta käyttöaikaa ja asennetun invertterin nimellistehoa.
Ennustettavin iltavara syntyy, kun paneelien päiväaikainen lataus ja iltakuorma osuvat samoille jaksoille. Tuotannon ja kulutuksen epäsuhta jättää osan varastoidusta energiasta käyttämättä.
Yleisiä mitoitusväitteitä ja niiden tarkistaminen
Yleinen väite on, että akun kWh-luku kertoo suoraan, kuinka kauan koti pysyy toiminnassa sähkökatkon aikana. Tämä pitää vain osittain paikkansa: kWh kertoo varastoidun energian määrän, mutta todellinen kesto riippuu piirin tehosta, purkaussyvyydestä, muunnoshäviöistä ja käynnistysvirroista. Sama 5,12 kWh voi riittää useiksi tunneiksi kevyelle valaistus- ja tietoliikennepiirille tai huveta nopeasti raskaan lämmitys- tai liesikuorman alla. Siksi pelkkä kapasiteettiluku ei riitä päätöksentekoon.
Toinen väite on, että suurempi akku on aina parempi valinta. Liian suuri varasto kasvattaa investointia, kaapeloinnin ja tilan tarvetta ilman, että vastaava kuorma käyttäisi sitä, jolloin jokaisen siirretyn kilowattitunnin kustannus nousee. Liian pieni varasto taas jättää piirin ilman energiaa sähkökatkon ensimmäisen tunnin aikana. Oikea koko löytyy oman mitatun kulutuksen ja varavoimatavoitteen perusteella, ei valitsemalla markkinoiden suurinta saatavilla olevaa mallia.
Kolmas oletus on, että akku itsessään pitää laitteet käynnissä ilman erillistä invertteriä. Gsike-moduuli on pelkkä tasavirtasolmu: siinä ei ole vaihtovirtapistorasiaa, ja kodin 230 V:n laitteita varten tarvitaan erillinen yhteensopiva hybridinvertteri. Ilman invertteriä tai varavoimansiirtoon soveltuvaa muunninta varasto ei tuota odotettua varavoimaa, vaikka sen kapasiteetti riittäisi kuorman energiantarpeeseen.
Tarkistettavia tekijöitä on neljä, ja niiden joukossa ovat talviolosuhteet ja sijoitustila. Lämpötila vaikuttaa sekä kennojen suorituskykyyn että sallittuun lataukseen: moduulissa ei ole lämmitystä, ja lataus estyy alle 0 °C:ssa. Jos sijoituspaikka jäätyy talvella tai on kostea ja altis kondensaatiolle, mitoituslaskelman tulos ei toteudu käytännössä, sillä kotelo ei voi toimia sille määritetyllä lämpötila-alueella. Sijoituspaikan olosuhteet ovat siis osa kapasiteetin suunnittelua, eivät irrallinen asennuskysymys.
Mikä parantaa iltaisin käytettävissä olevaa varastoa
- Todellinen päiväntuotanto: aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaa aurinkoisina tunteina ylijäämää, lataa moduulia ja pidentää omavaraisuutta sähkökatkojen aikana.
- Selkeä varapiirien luettelo: kun tärkeimmät laitteet ja niiden tehot sekä käyttöajat on määritetty, energiareservi voidaan laskea luotettavasti illaksi tai yöksi.
- Maltillinen purkustapa: varaustason pitäminen 20–80 %:ssa suojaa kennoja ja auttaa säilyttämään luvatun 6 000 syklin käyttöiän 80 %:n purkaussyvyydellä.
- Yhteensopiva muunnin: malli, joka tukee 58,4 V:n LFP-profiilia ja RS485/CAN-väylää (Pylontech-yhteensopiva versio), pitää häviöt pieninä ja lataustiedonsiirron tarkkana.
- Kuiva ja lämmin tila: kosteusvapaa, tuuletettu tila, jonka lämpötila on −10…50 °C ja jossa kaapelit voidaan vetää asianmukaisesti, pidentää kotelon ja kennojen käyttöikää.
- Säännöllinen syklitys: päivittäinen lataus ja iltapurku pitävät vuotuisen syklimäärän laskennallisen käyttöiän rajoissa.
- Kulutukseen suhteutettu kapasiteetti: kulutuksen mukaan mitoitettu varaus estää sekä maksamasta tarpeettomista ampeeritunneista että jäämästä ilman virtaa katkon ensimmäisen tunnin aikana.
Mikä heikentää odotuksia iltakäytön varakapasiteetista
- Suuri huippukuorma: lämmittimet, liedet, vedenlämmittimet ja tehokkaat työkalut kuluttavat varauksen nopeasti. Ne on joko jätettävä varavirtapiirin ulkopuolelle tai varaukseen on lisättävä kapasiteettia.
- Ei latausta päivällä: ilman paneeleja moduuli luovuttaa vain siihen mennessä kertyneen varauksen, eikä yhdellä akustolla saavuteta monen päivän autonomiaa.
- Kylmä ja kostea: lämmittämätön tila, jonka lämpötila on lähellä nollaa, rajoittaa latausta, ja kostean ilman tiivistyminen lyhentää kotelon käyttöikää. Sisäistä lämmitintä ei ole.
- Valmiin järjestelmän kokonaishinta: invertteri, kuljetus, kaapelit, sulakkeet ja asennustyö lisätään moduulin hintaan, ja ne on sisällytettävä todelliseen laskelmaan. Hintaa ei pidä verrata pelkkään kotelon hintaan.
- Teho-odotukset ovat liian suuret: 2560 W:n jatkuva tasavirtatehon yläraja ei ole sama kuin invertterin lähtöteho. Todellinen vaihtovirtateho riippuu invertterimallista ja sen asetuksista.
- Yhteensopivuutta ei varmistettu etukäteen: tiedonsiirtomuoto, latausprofiili ja BMS-kynnykset on tarkistettava muuntimesta ennen ostoa. Muuten kotelo ei siirry normaaliin lataus- ja purkaussykliin.
Autonomia tuntikohtaisissa esimerkeissä
Autonomia tunneissa on käytettävissä olevan energian suhde varavirtapiirin keskitehoon samalla ajanjaksolla. Jos purkausrajoitusten ja invertterihäviöiden jälkeen energiaa on jäljellä noin 3,89 kWh, 0,4 kW:n keskiteholla se riittää noin 9,7 tunnin maltilliseen käyttöön; 0,8 kW:lla sama varaus riittää 4,9 tunniksi ja 1,2 kW:lla 3,2 tunniksi. Kaikki esitetyt arvot ovat laskennallisia: todellinen kuormaprofiili vaihtelee, jääkaapin kompressori ja pumppu käyvät jaksoittain, ja käynnistysvirta ylittää hetkellisesti nimellisarvon. Siksi varaus mitoitetaan huippuja varten turvamarginaalilla, ei yhden keskiarvon perusteella.
Kannattaa sopia etukäteen, mitkä laitteet kytketään varavirtapiiriin. Sähkölämmityksellä, vedenlämmittimellä tai liedellä varustetun kodin iltakulutus on aivan erilainen kuin kaasukattilallisessa kodissa, jossa käytetään kodinkoneita maltillisesti. Ensimmäisessä tapauksessa kotelo riittää vain muutamaksi tunniksi valaistukseen ja yhteydenpitoon, kun taas toisessa se voi kattaa illan ja osan yöstä tärkeimmistä pistorasioista. Akkujen vertailu on mielekästä vain silloin, kun niihin kytketyt kuormat ovat samat. Muuten kyse ei ole akkujen vaan kuormien vertailusta.
Katkon aikainen energiavirta muuttaa autonomian laskelmaa ensi sijassa. Päivällä sähköntuottaja voi sulkea osan kuormasta hetkeksi, jolloin käyntiaika koostuu alkusaldoista ja päiväntuotannosta, joista kuorma vähennetään. Ilman sähköntuotantoa reservi laskee suoraan lähtötasolta purkauksen alarajaan asti, ja suunnittelija määrittää kohdan, jossa BMS rajoittaa luovutusta kennojen suojaamiseksi.
Käytännöllinen valmistautumismenetelmä on kulutuksen kirjaaminen viikon ajalta: laitteet, käynnistyshetket ja arvioitu teho, erikseen merkittynä välttämättömät linjat ja ne, jotka voidaan irrottaa varatilanteessa. Tämä lista kertoo, riittääkö yksi 5,12 kWh:n moduuli, rajoittuuko piiri välttämättömiin pistorasioihin vai pitääkö varautua akuston rinnakkaiskasvuun tulevia laitteita varten. Päätös tehdään mitatusta saldosta, ei suurimman myynnissä olevan kapasiteetin perusteella.
On hyvä muistaa, että varatunnit eivät lyhene tasaisesti. Kun varaustaso laskee matalalle, BMS voi rajoittaa luovutusta kennojen suojaamiseksi, ja vaihtosuuntaaja pudottaa kuormaa ennen alarajaa. Tämän vuoksi autonomia-arviota ei pitäisi laskea viimeiseen wattikaan asti, vaan reserviin jätetään marginaali, joka vastaa matalan varaustason rajoituksia ja ennakoimattomia lyhyitä kuormapiikkejä.
Myös laitteiden todellinen käyntiaika kannattaa erottaa nimellistehosta. Jääkaappi ei käytä nimellistehoaan koko aikaa, vaan kompressori käy jaksoittain, kun taas lämmityslaite voi imeä lähes koko nimellistehonsa yhtäjaksoisesti. Kun listassa on eritelty kumpikin, saadaan realistisempi tuntikohtainen energiankulutus kuin pelkkien laitteiden watteja yhteen laskemalla. Asentaja voi tarkistaa arviot kuormalistan ja vaihtosuuntaajan asetusten avulla ennen varsinaista käyttöönottoa.
Mitoitus askel askeleelta
Ensimmäinen askel on mitatun kulutuksen kerääminen. Viikon tai kuukauden ajalta kirjataan, paljonko verkosta on tuotu kilowattitunteina, milloin ilta- ja huippukuorma osuvat ja kuinka paljon oma aurinkosysteemi on keskimäärin tuottanut päivässä. Ilman paneeleja ei yritetä arvata päiväylijäämää, vaan lasketaan pelkkä varavoiman tarve. Ilman tätä taustaa kapasiteetin valinta perustuu oletukseen, joka voi olla joko liian suuri tai liian pieni.
Toinen askel on varapiirin laitelistan laatiminen. Jokaiselle laitteelle merkitään nimellisteho watteina, arvioitu käyntiaika varatun tunnin aikana ja käynnistyshetkellä ottama hetkellisvirta. Näistä lasketaan piirin keskiteho ja arvioitu energiankulutus tunnissa. Kiinteät laitteet summataan tasaisena kuormana, ja huippulaitteet pidetään erillään, jotta niiden käynnistysvirta ei piiloutuisi keskiarvon alle.
Kolmas askel on käyttökelpoisen energian vertaaminen kuormaan. Kun reservistä on laskettu 80 %:n DoD:n ja invertterihäviöiden jälkeen saatava AC-energia, se jaetaan piirin keskiteholla, jolloin saadaan arvioitu käyntiaika tunteina. Jos arvio jää lyhyemmäksi kuin tavoiteltu varakäyntiaika, piiriä kavennetaan tai suunnitellaan suurempi akusto; jos reserviä jää reilusti yli, voidaan harkita pienempää kapasiteettia tai odottaa laajennusta myöhemmin.
Neljäs askel on teho- ja virtarajojen tarkistus. Piirin jatkuva teho ei saa ylittää moduulin jatkuvaa antotehoa, ja käynnistyshuiput on verrattava lyhytaikaiseen huipputasoon sekä invertterin tukikykyyn. Jos jokin laite käynnistyessään nostaa virran liian korkeaksi, se poistetaan varapiiristä tai järjestelmään valitaan tehokkaampi invertteri. Tässä kohdassa asentaja tarkistaa myös kaapeliston poikkipinnan, sulakkeet ja erotuskytkimen.
Viides askel on järjestelmän laajuuden arviointi. Yksi 5,12 kWh:n moduuli sopii tärkeiden piirien varmistamiseen ja iltaomakäyttöön; jos tavoitteena on syöttää koko taloa, saavuttaa monipäiväinen omavaraisuus tai pitää suurta lämmitys- tai pumppukuormaa käynnissä, tarvitaan useampi rinnakkainen moduuli ja sitä vastaava kaapelisto, suojaukset ja invertteri. Laajennusmahdollisuus on hyvä selvittää jo ensimmäistä moduulia valittaessa, vaikka toista ei heti asennettaisikaan.
Tarkistuslista oman iltavarauksen laskentaan
- Merkitkää ilta- ja yökulutus viimeisten kuukausien ajalta: verkosta otettu energia, paneelien tuotanto, päivä- ja iltakilowattitunnit sekä huippukuormien aikajaksot.
- Luetteloikaa varapistorasioihin liitettävät laitteet: kunkin laitteen teho, pumppujen ja kattiloiden käynnistysvirta sekä käyntiaika jännitekatkon aikana.
- Laskekaa käyttökelpoinen energia: aloittakaa 5,12 kWh:sta, soveltakaa 80 %:n purkaussyvyyttä ja invertterin hyötysuhdearviota, jotta vertailukohtana on pistorasioihin päätyvä AC-energia.
- Verratkaa tehoja virtarajoihin: piirin jatkuva teho on pidettävä 2560 W:ssa, ja käynnistyshuippuja on verrattava 100 A:n hetkelliseen tasoon sekä invertterin tukikapasiteettiin.
- Tarkistakaa invertterin yhteensopivuus: 58,4 V:n LFP-profiili, RS232/RS485/CAN-protokolla ja varasiirron toiminta on varmistettava ennen kapasiteetin lopullista valintaa.
- Arvioikaa sijoitusolosuhteet: seinän kestävyys, tuuletus, kosteus ja talvilämpötila; tilan on pysyttävä latausta varten plussasteissa.
- Laatikaa kaksi skenaariota: konservatiivinen varavara ja vahvempi omakäyttö, jotta johtopäätös nojaa hajontaan eikä yhteen optimistiseen lukemaan.
Kun lista, käyttökelpoinen energia ja tehorajat on laskettu, lopullinen kapasiteettivalinta voidaan viedä asentajan järjestelmäsuunnitelmaan, jossa tarkistetaan vielä invertterin nimellisteho, suojaukset ja sijoituspaikan olosuhteet. Tällä tavoin akkukoko vastaa todellista kotitalouden tarvetta sen sijaan, että se valittaisiin markkinoiden yleisen koon perusteella.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kuinka paljon käyttökelpoista energiaa 5,12 kWh:n akusta saa yhden illan tarpeisiin?
Nimelliskapasiteetti 5,12 kWh antaa 80 %:n purkaussyvyydellä noin 4,096 kWh energiareservin, josta noin 95 %:n hyötysuhteella toimivan invertterin kautta pistorasioihin saadaan noin 3,89 kWh vaihtosähköä latauskertaa kohti. Todellinen määrä riippuu invertterimallista, kaapeliston kunnosta ja sijoitustilan lämpötilasta.
Kuinka monta tuntia varavoima riittää tyypillisellä kotikuormalla?
Noin 3,89 kWh käyttökelpoista energiaa riittää laskennallisesti 0,4 kW:n keskiteholla noin 9,7 tunniksi, 0,8 kW:lla noin 4,9 tunniksi ja 1,2 kW:lla noin 3,2 tunniksi. Todellinen kesto riippuu laitteiden käynnistyshuipuista ja syklisestä kuormasta, joten varalle kannattaa jättää marginaali.
Mitkä laitteet kuuluvat varapiiriin ja mitkä jäävät sähköverkon varaan?
Varapiiriin kuuluvat jääkaappi, keskeiset valot, reititin, laturit, tarvittaessa vesipumppu ja välttämätön keittiölaite. Suuret lämmitysvastukset, liedet, vedenlämmitin ja ilmastointi pysyvät normaalissa sähköverkkopiirissä tai erillisessä manuaalisesti kytkettävässä prioriteettipiirissä, eivätkä käynnisty automaattisesti varatun tunnin aikana.
Tarvitaanko aurinkopaneeleja, jotta akku toimii varavoimana?
Ei välttämättä. 48 V:n luokan tasavirtavarastona moduuli voi pitää tärkeät sähköpiirit varavoimalla myös ilman omaa aurinkosähköjärjestelmää, kun lataus tapahtuu yhteensopivan invertterin ja sähköverkon kautta. Ilman päivittäistä ylijäämäsähköä käytettävissä on vain varattu energia, eikä yhdellä kotelolla saavuteta usean päivän käyttöaikaa.
Miten purkaussyvyys vaikuttaa akun käyttöikään?
Mitä vähemmän varausta puretaan alarajalle, sitä useampia syklejä kennot kestävät. Ilmoitetut 6 000 sykliä vastaavat 80 %:n purkaussyvyyttä 25 °C:ssa; maltillisempi purku noin puoleen lataukseen pidentää arvioitua käyttöikää. Jätä reserviin pieni marginaali suunnitteluminimin yläpuolelle sen sijaan, että tyhjennät kotelon joka ilta.
Riittääkö yksi 5,12 kWh:n moduuli koko talon sähköntarpeisiin?
Yksi moduuli vastaa pienen kodin, asunnon tai mökin tärkeiden sähköpiirien ja iltaomakäytön tarpeisiin, ei koko talon rajattomaan sähkönsyöttöön sähkölämmityksellä ja tehokkailla laitteilla. Jos pitkien sähkökatkojen aikana tarvitaan pumppuja, lämmitystä tai työn kannalta kriittisiä laitteita, suunnitellaan suurempi rinnankytketty akusto erillisellä kaapelisto- ja sulakemitoituksella.
Miten talven kylmyys ja kosteus vaikuttavat mitoitukseen?
Käyttöalue on −10…50 °C ja varastointilämpötila 0–35 °C, kosteus alle 95 % RH; sisäistä lämmitystä ei ole, ja lataus alle 0 °C:ssa on estetty. Talvella jäätyvä lämmittämätön tila ei sovellu latauspaikaksi, eikä kondensoivan kostea kellari sovi kotelolle. Sijoituspaikan lämpötila ja kuivuus on tarkistettava ennen kapasiteetin valintaa.
Mitä eroa on omakäytön siirrolla ja varavoimalla mitoituksessa?
Omakäyttö perustuu päiväntuotannon ja -kulutuksen erotukseen: akku siirtää päivän aurinkosähkön illan kuormiin ja vähentää verkosta ostettujen kilowattituntien määrää. Varavoima puolestaan riippuu purkaussyvyydestä, muunnoshäviöistä ja piirin laitteista, ja sen avulla valitut piirit pysyvät toiminnassa sähkönsyötön katketessa. Sama reservi palvelee molempia, mutta niiden laskelmat ovat erilaiset.
Miten käynnistysvirta huomioidaan kuormalistassa?
Jokaisesta varapiirin laitteesta kirjataan sekä jatkuva teho että käynnistyshetkellä ottama hetkellinen virta, etenkin pumppujen, kompressorien ja kattiloiden kohdalla. Jatkuva kuorma pidetään 2560 W:n jatkuvan tehon rajan alapuolella, ja huippuvirtaa verrataan 100 A:n hetkelliseen tasoon sekä invertterin käynnistystukeen ennen piirin sulkemista.
Milloin suunnitellaan toista rinnakkaismoduulia?
Jos mitattu ilta- tai yökuorma ylittää yhden moduulin käyttökelpoisen reservin tai varapiiriin lisätään pumppu, lämmityspiiri tai lisää elektroniikkaa, akkupaketti kannattaa mitoittaa rinnakkaislaajennusta varten. Gsike sallii enintään 16 moduulin rinnankytkennän 51,2 V:n väylään; sarjakytkentää ei tueta, eikä samaan akkupakettiin saa yhdistää muunmerkkisiä tai vanhoja kennoja.
FixWall 5.0:n 51,2 V:n ja 100 Ah:n moduulissa on sisäänrakennettu BMS, RS232-, RS485- ja CAN-BUS-liitännät, teräskiinnike, rengasliittimet ja kolmen vuoden takuu; kaupan hinta on 849,99 euroa vertailuhinnan ollessa 1 250,00 euroa. Ilmainen toimitus luetelluilla EU-markkinoilla: käsittelyaika 1–3 päivää ja kuljetusaika 2–7 päivää, 30 päivän palautusoikeus ja kolmen vuoden takuu.
Avaa Gsike FixWall 5.0:n tuotekortti, jossa ovat tekniset tiedot ja nykyinen eurohinta.
Artikkelin avainsanat: akku iltakulutukseen ja kodin varavoimaan, 5,12 kWh:n seinäakun mitoitus, omakäyttö 5 kWh:n akulla, akun koko tyypilliseen omakotitaloon, akun mitoitus iltakulutuksen mukaan, suomalaisen kodin iltakulutus kWh:na, yhden yön autonomia 5,12 kWh:n akulla, akku talotekniikkatilaan, 5 kWh:n varakäyttömoduuli kriittisille piireille, Gsike FixWall 5.0:n mitoitus Suomessa
